3 robotiikkamyyttiä, joita ei kannata uskoa

Siitä huolimatta, että elämme nyt uudella vuosikymmenellä, teknologian ja digitaalisuuden kehityksen aikakaudella, monissa yrityksissä tehdään edelleen paljon manuaalista, puuduttavaa ja tylsää työtä – aivan turhaan. Työntekijät eri yrityksissä toistavat raskain huokauksin näitä tehtäviä päivästä toiseen samalla miettien: ”Eikö tähän olisi olemassa jotakin järkevämpää ratkaisua, eikö kone muka voisi hoitaa tätä puolestani?” Vastaus tähän on mitä todennäköisimmin kyllä. Sen manuaalisen, puuduttavan ja tylsän työn, jota kukaan ei halua tehdä, todennäköisesti voisi hoitaa puolestasi robotti – ilman raskaita huokauksia.

Miksi näin ei sitten ole? Miksi palkanlaskijat kopioivat tietoja palkanmaksujärjestelmästä kirjanpitoon, ostolaskujen käsittelijät siirtävät laskuja sähköpostiliitteistä käsin ostoreskontraan tai uuden henkilön tullessa yritykseen samat tiedot täytyy syöttää moneen eri järjestelmään, vaikka ratkaisu ongelmaan olisi olemassa? Monesti investointien esteenä ovat valloillaan olevat myytit. Myyttien ongelma on, että ne tahtovat istua tiukassa, eivätkä ihmiset edes tiedä niiden olevan myyttejä - heille nämä asiat ovat totuuksia, joihin he uskovat. Päätimme lähteä murtamaan myyttejä robotiikka-aiheen ympäriltä, jotta ne eivät seisoisi enää helpomman arjen tiellä!

Myytti 1: Automaation käyttöönotto on hankalaa

”En ymmärrä robotiikasta mitään, enhän minä sellaista robottia osaisi edes käyttää. Kuulostaa kauhean monimutkaiselta tekniseltä rupeamalta. Ei kiitos, Excelinkin kanssa on hankaluuksia pärjätä.”

Totuus kuitenkin on, ettei automaation käyttöönotto ole lainkaan niin vaikeaa, mitä monesti ajatellaan. Toki, asiaan liittyy paljon teknistä osaamista, mutta monimutkaisimmista asioista huolehtii asiantuntija. Loppukäyttäjän ei tarvitse olla IT-insinööri.

Myytti 2: Robotiikkahankkeet ovat kalliita ja aikaa vieviä

”Robotiikka on niin uusi juttu, että sen on pakko olla vielä älyttömän kallista. Vain isoimmilla firmoilla riittää rahkeet sellaisiin miljoonainvestointeihin.”

Väärin. Pienemmätkin yritykset voivat investoida robotteihin. Investoinnit voivat toki olla suuria, mutta myös pieniä, aina tarpeen mukaisesti sovitettuna. Keskimäärin yhden ohjelmistorobotin kehityksen kesto meillä Starialla vie noin 2-6 viikkoa. Hintalappu muodostuu kehitystöistä ja lisensseistä. Kehitystöiden jälkeen ainoat kulut ovat lisenssikulut, halvimmillaan vain muutamia tuhansia vuodessa.

Myytti 3: Robotiikka vie ihmisten työt

”Pelottaa ajatus siitä, että robotiikka tekee minusta hyödyttömän yritykselleni. Aion vastustaa kaikkia automatisointihankkeita, jottei minua uhkaisi työttömyys. Johto kuitenkin unohtaa minut tehokkaiden robottien tullessa.”

Kautta aikain kaikki uusi ja mullistava on ollut ihmisille myös pelottavaa ja uhkaavaa. Onneksi pelot ovat useimmiten irrelevantteja tai ainakin saaneet kohtuuttomat mittasuhteet. On totta, että robotti hoitaa monia työtehtäviä virheettömämmin ja tehokkaammin kuin ihminen, mutta ne ovat vain pieniä yksittäisiä työtehtäviä – kokonaisuudesta vastaa aina ihminen. Lisäksi ihminen osaa tehdä kaiken saman mitä robottikin, mutta robotti ei pysty lähellekään kaikkeen mihin ihminen on kykeneväinen. Siksi se ei voi viedä ihmisen paikkaa.