Jokaisen kasvupotentiaalia omaavan pk-yrityksen olisi hyvä suunnitella aktiivisesti kasvua mahdollistavia rahoitusratkaisuja. Mistä toivottu kasvu muodostuu ja millä se rahoitetaan? Usein vastaus molempiin kysymyksiin on pääomasijoitus.

Pääomasijoittaja sijoittaa hallinnoimansa rahaston varoja tarkasti tutkimaansa kohteeseen, odottaa tietyn tasoista tuottoa sijoitukselleen ja olettaa saavansa ajantasaista dataa sijoituksen arvosta. Sijoittaja tuo yritykseen sitoutunutta, pitkäaikaista ja riskinsietokykyistä pääomaa kuten myös arvokasta osaamista ja kokemusta. Tämän vuoksi pelkkä rahantarve ei aina ole syy rahoituksen hakemiselle.

Mihin pääomasijoittaja kiinnittää huomiota ja mikä yrityksen raportoinnissa muuttuu, kun yritys kutsuu mukaan väkeä ulkopuolelta? Tilisanomien artikkelissa asiantuntijamme Satu Perämäki käy kattavasti läpi miten pk-yritysten ensimmäinen ulkopuolinen pääomasijoitus vaikuttaa yrityksen johdon raportointiin ja kirjanpitoon. Tämä teksti Starian blogissa on lyhennelmä Tilisanomien alkuperäisestä artikkelista.

Pääomasijoitus: rahoituksen eri muodot

Yrityksen kasvuun tarvitsemia varoja voidaan kerätä useilla eri tavoilla. Rahoitusmuotoa valitessa on kuitenkin tärkeää miettiä rahoituksen mukanaan tuomia mahdollisia muutoksia omistuskannassa ja toisaalta taas sijoituksesta koituvien kuluerien tasoa. Rahoitusmuoto riippuu pitkälti rahoitustarpeista, mutta yleisimpiä rahoituskeinoja ovat:

  • pääomasijoitukset osakeannin avulla
  • pääomalainat
  • svop-sijoitukset
  • erityisehtoiset muut lainat.

Pääomasijoittajan houkutteleminen vaatii laajoja ennakkovalmisteluja, mutta ennen konkreettisia toimia yrityksen tulisi pohtia rahoituksen edellytyksiä. Suurimmat kysymykset rahoitusta haettaessa ovat:

  • onko yrityksessä kasvupotentiaalia sekä toiminnan laajuuden että kannattavuuden osalta?
  • mitä haettavalla rahoituksella oikeasti rahoitetaan?
  • millaisiin ehtoihin yrityksen johto on valmis rahoituksen takaamiseksi?
  • onko johto sitoutunut aidosti yrityksen kasvuun?

Nämä kysymykset auttavat rahoittajaakin määrittelemään onko pääomasijoitus kannattava.

Perusasiat kuntoon ennen rahoituksen hakemista

Ennen pääomasijoitusneuvotteluja on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan yrityksen johdon ja taloushallinnon nykyhetkeä. Vankka perusta neuvotteluille syntyy, kun yrityksen johto tietää kirjanpitoa tekevän tahon lisäksi tulos- ja tase-erien sisällöt ja raportointi on tuttua myös johdolle. Kirjanpitoa tekevän tahon ja johdon tiivis yhteistyö on tärkeää kaikille osapuolille myös rahoitusneuvottelujen edetessä, sillä yleensä neuvotteluissa esitetään lisäkysymyksiä ja pyydetään lisäselvityksiä.

Ennen neuvotteluja yrityksen hallitus valmistelee liiketoimintasuunnitelman tai muun vastaavan suunnitelman, jonka avulla kuvataan sijoittajalle yrityksen kasvu- ja kehittämistavoitteita. Johdon lisäksi taloudesta vastaavan tahon on hyvä osallistua tähän projektiin. Talousjohdon näkemys erilaisista tuotto- ja kustannuseristä tukee hallituksen työtä suunnitelman laatimisessa ja on tärkeää lukujen oikeellisuuden takaamiseksi. Pääomasijoittajan mukaan tullessa kirjanpitäjän ja talousjohdon roolit yleensä muuttuvat erilaisten raportointivaatimusten myötä haastavammiksi ja liiketoimintasuunnitelman teko on vasta alkua tälle muutokselle.

Raportoinnin muutokset pääomasijoituksen myötä

Talouden raportoinnissa yleisesti noudatetut toimintatavat voivat muuttua olennaisestikin pääomasijoituksen myötä. Yrityksen normaali, kevyempi kuukausiraportointi saa usein sijoittajan myötä rinnalleen piirteitä tilinpäätösraportoinnista.

Mikäli yrityksessä ei aiemmin ole keskitytty eri tunnuslukujen tiiviiseen seurantaan, tullee asia tutuksi viimeistään tässä vaiheessa. Yleisiä tutkittavia tunnuslukuja osana pääomasijoitusta ovat tavanomaisten kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden lukujen ohella muun muassa EBITDA ja EBITA. Pääomasijoittajat painottavat kuitenkin sijoituksissaan eri mittareita, joten yrityksen johdon ja kirjanpidosta vastaavan tahon tulisi itsekin ymmärtää laajasti erilaisia tunnuslukuja.

Riippuen yrityksen toimialasta, sijoittaja on kiinnostunut myös erilaisten mittausmäärekohtaisten tuloksien raportoinnista. Kustannuspaikkakohtainen raportointi on yleensä perusedellytys sijoittajan vaatimuslistalla. Lisäpyyntöihin kannattaa varautua, sillä tarkkailtavaksi saattaa muodostua tarkempia tunnuslukuja taloustietoa ja operatiivista tietoa yhdistellen.

Normaalin tulos- ja taseraportoinnin lisäksi pääomasijoitus laajentaa talouden raportoinnin tarvetta uusille osa-alueille, raportointi saattaa laajeta syiden ja seurausten raportoinniksi. Raportoinnin laajentuminen lisää kirjanpidon ja yrityksen johdon työmäärää huomattavasti, joten tähän on syytä varautua hyvissä ajoin.

Rahoitustilanteen muuttuessa muodostuu myös laajempi ennustamisen tarve. Monesti minimissään kuukausikohtainen ennustaminen on edellytys rahoitukselle muun raportoinnin rinnalla.

Lue myös: Management Events ennustaa ja raportoi tehokkaasti Staria BI & Planning -ratkaisulla

Saamiset ja velat, tuotot ja kulut – tarkastelua suurennuslasilla

Pääomasijoittajan arvioidessa yrityksen tilannetta rahoitusneuvotteluissa, nousee esiin poikkeuksetta myös saamisten ja velkojen tilanne. Rahoituksenkin kannalta on siis tärkeää arvioida, mitkä erät ovat edelleen relevantteja ja todennäköisiä. Usein esimerkiksi myyntisaamisista ollaan yrityksissä turhankin optimistisia, vaikka ne tulisi kirjata luottotappioksi heti, kun niiden kotiutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Pääomasijoittajaa kiinnostaa myös mahdollisimman tarkat, yksikkökohtaiset kannattavuudet ja tuloskehitykset, joten viimeistään tässä vaiheessa yrityksen elinkaarta on tarpeellista suunnitella tarkka kustannusjako yleisillekin kustannuksille. Yrityksen johdolla on suurin rooli jakopäätösten tekemisessä, mutta tässäkin asiassa korostuu sujuva yhteistyö kuluja kirjaavan tahon ja johdon välillä. Myös joustava kirjanpitojärjestelmä tulee ajankohtaiseksi ja pääomasijoittajan mukaan tuleminen voikin olla samalla tarpeellinen sysäys toimintatapojen päivittämiseen.

Hyvä hallinnointitapa raportoinnin ympärillä

Sijoittajaa kiinnostaa sijoituskohteessaan myös sen kyky hallinnoida toimintaansa arvojansa tukevalla tavalla. Johdon ammattimaisuus, työntekijöiden työtyytyväisyys sekä osaamistaso voivat olla avaintekijöitä sijoituskohteen valinnassa. Myös eettiset arvot ja ympäristöarvot muokkaavat yhä enemmän pääomasijoittajien valintoja. Ulkopuolista rahoitusta hakevan yrityksen olisikin tärkeää talouden raportoinnin ja suunnitelmallisuuden lisäksi panostaa myös hyvään hallinnointitapaan ja terävöittää arvojansa.

Pääomasijoituksen ehdoksi voi muodostua hallinnon tietyt toimintatavat. Hyvää hallinnointitapaa voi jäsentää niin kutsutulla corporate governancella. Tällä tarkoitetaan yleensä yhtiölle luotua hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, jossa on määritelty johdon eri roolit, velvollisuudet ja suhteet osakkeenomistajiin. Hyvä hallinnointitapa tukee ja selkeyttää yrityksen toimintaa ja lisää usein myös yrityksen kilpailukykyä. Corporate governance on pakollinen tällä hetkellä vain suomalaisille pörssiyhtiöille, mutta mitä isommaksi yrityksen toiminta kasvaa, sitä suositeltavampaa se olisi laatia.

Lopuksi

Yrityksen oikeellisesta talousraportoinnista sijoittajille vastaa aina lopulta yhtiön hallitus. Hallituksen vastuu onkin hyvä tiedostaa tarkasti, sillä yleensä hallituksen jäsenet eivät osallistu itse raportoinnin muodostamiseen ja luottavat lukuihin, jotka saadaan talousosastolta. Kirjanpidosta vastaavan tahon roolin tärkeys korostuu, sillä kyse voi olla suurista rahamääristä. Vain tiiviillä yhteistyöllä ja tarkalla yrityksen sisäisellä valvonnalla voidaan taata mielenrauha numeroiden oikeellisuudesta kaikille tahoille.

Mikäli yrityksen taloushallinto on ulkoistettu, panostus laadukkaaseen kumppaniin takaa osaavan taloustiimin ja läpinäkyvän yhteistyön. Tällä tavalla päästään jo etukäteen varautumaan tilanteeseen, jossa suunniteltu kasvu realisoituu ja tuottamaan varmuudella sellaista dataa, mitä kasvu ja sijoittaja vaatii. Pääomasijoittajallekin voi olla merkitystä sillä, minkälaisen toimijan kanssa yhteistyössä talouden raportointia hoidetaan.

Haluaisitko tietää:

  • Miksi taloushallinto kannattaa ulkoistaa?
  • Milloin on oikea hetki ulkoistukselle?
  • Mitä taloushallinnossa kannattaa ulkoistaa, ja millä tavoin?
  • Miten valita sopiva kumppani?
Lataa taloushallinnon ulkoistusopas

Starian asiantuntija tekstin takana:

Satu Perämäki on verotuksen ja kirjanpidon asiantuntija, joka myös kouluttaa Starialla molempia aihealueita. Sadun tavoitteena on työssään opastaa monimutkaisia asioita toisille niin, että ne olisivat helpommin ymmärrettäviä ja selkeitä. Tutustu myös muihin asiantuntijoihimme.

Satu_Perämäki

Satu Perämäki
Senior Service Manager, KLT, Staria