Rahaa kassaan käyttöpääoman hallinnalla

Starian Juha Kiljunen, Director CFO Services, kertoo asiantuntevassa artikkelissaan yrityksen käyttöpääomasta ja käy läpi miten sen hallinnalla saadaan vapautettua rahaa kassaan sekä sitä kautta voimia liiketoimintaan. Käyttöpääoman tehokkaan hallinnan vaikutukset näkyvät kassassa olevan rahatilanteen lisäksi myös investoinneissa ja yrityksen kasvussa. Artikkelissa käsitellään aihetta ymmärrettävästi ja annetaan hyödyllisiä vinkkejä käyttöpääoman lisäämiseen.

Tyhjenevä kassa, vaikka myyntiä riittää ja liikevoittokin on pitkästi positiivisen puolella? Uusia investointeja edessä liiketoiminnan kasvattamiseksi mutta rahat ovat kiinni myyntisaamisissa? Osingot pitäisi laittaa maksuun, mutta mistä saadaan osinkorahat?

Muun muassa nämä kysymykset voivat pyöriä yritysjohdon mielessä, mutta ratkaisuja on hankalaa löytää. Väliaikaista, ulkoista rahoitusta haetaan usein epäedullisilla pikaratkaisuilla tai odotetaan parempaa rahatilannetta. Ostolaskujen maksun venyttämisellä saadaan aikaa tuottamatonta työpanosta ja imagohaittoja yritykselle. Harmittavan harvoin johtoryhmissä nousee ratkaisuehdotukseksi yrityksen käyttöpääoman parempi hallinta ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Jopa käyttöpääoma sanana voi olla varsinkin pienemmille yrityksille outo ja sen hallinnointi koetaan turhaan vaikeaksi. Käyttöpääoman tehokas hallinta voi kuitenkin tuoda huomattaviakin muutoksia yrityksen käytettävissä oleviin rahamääriin, joten sillä on oikein käytettynä todella iso merkitys yrityksen toiminnassa.

Mikä on käyttöpääoma ja mihin se vaikuttaa?

Käyttöpääoma tarkoittaa yrityksen liiketoimintaan sitoutuvan rahan määrää. Käyttöpääoman hallinnalla tarkoitetaan yrityksen kassaan tulevaisuudessa realisoituvia varoja, jotka ovat kuitenkin vielä kiinni saamisissa ja/tai käytetty tuloa synnyttäviin ostoihin. Maksusuoritukset on siis jo maksettu toimittajille ennen ostetun hyödykkeen myynnistä saatuja maksuja. Yksinkertaisimmillaan voidaan siis ajatella ostovelkojen ja myyntisaamisien välistä rahasuhdetta. Käyttöpääoma vaikuttaa kaikilla tavoin yrityksen käytettävissä olevaan, lyhytaikaiseen maksuvalmiuteen. Riippuu kassaan realisoituneen rahan määrästä, mitä laskuja voidaan maksaa, mihin sillä hetkellä investoida, minkä verran lyhentää velkoja ja kuinka paljon rahaa kotiuttaa osakkaille. Vaikka myyntisaamisissa olisi iso määrä tulevaa rahaa, ei ennen sen realisoitumista kassaan voida rahaa käyttää ostoihin ja muihin menoeriin. Tässä kohtaa voidaan saada isoja, positiivisia muutoksia aikaan hallinnoimalla tehokkaasti olemassa olevaa käyttöpääomaa.

Miten käyttöpääoman hallintaa voidaan tehostaa ja mitä haasteita siinä on?

Käytettävissä olevan rahan määrää päästään lisäämään suunnittelemalla saamisissa ja ostoissa kiinni olevan rahan virtausta. Yritysjohdon tulisikin nostaa jalustalle neuvottelut toimittajien ja asiakkaidensa maksuehtoihin. Neuvottelemalla pidempiä maksuaikoja ostolaskuihin ja päättämällä lyhyemmistä maksuajoista myyntisopimuksissa, saadaan rahaa enemmän realisoitua kassaan ja sitä kautta investointeihin. Muutos on yleensä rahamääräisesti valtava. Laskemalla oman yrityksensä kuukausittaiset ostovelat ja myyntisaamiset voi saada arvion siitä, minkä kokoinen rahamäärä voitaisiin valjastaa oman yrityksen käyttöön pelkästään maksuaikoja säätämällä. Toimittajien kanssa käytävät neuvottelut voivat joskus tuntua turhauttavilta ja mitä isompi toimittaja on kyseessä, sitä enemmän voi tuntua siltä, ettei maksuajoissa ole neuvottelun varaa, mutta taitavalla neuvottelutaidolla saadaan silti yleensä yllättäviäkin tuloksia aikaan. Mikäli rahan realisoituminen myyntisaamisista kassaan on hidasta, voi olla järkevä vaihtoehto käyttää laskusaatavarahoitusta. Näin rahat saadaan kassaan nopeammin ja sitä kautta kiinni tarvittaviin käyttötarkoituksiin.

Maksuaikaa voidaan säätää myös veroihin liittyvissä maksuissa. Joskus voi olla tarkoituksen mukaista siirtää myyntilaskun päiväystä tulevan kuukauden 1.päivään, jotta myynnistä suoritettava arvonlisävero erääntyy vasta kuukautta myöhemmin. Ennakkoverojen muutoshakemuksilla, vanhojen tappioiden hyödyntämisellä ja tilikauden pidentämisellä voidaan myös siirtää erääntyviä, usein huomattavia rahasummia erääntyväksi myöhemmälle tulevaisuuteen.

Käyttöpääoman hallintaa tehostaa myös taidokas ennustaminen. Jotta irti saatavia rahavaroja voidaan käyttää järkevästi, pitää yritystoiminnan ennustamisen olla ajantasaista ja mahdollisimman tarkkaa. Kannattaa siis panostaa resursseja myös tehokkaaseen ennustamiseen. Yritysjohdon kannattaa kiinnittää tasaisin väliajoin huomiota myös vaihto-omaisuuden määrään, jotta se ei kasvaisi ylisuureksi. Turha vaihto-omaisuus panttaa omalta osaltaan arvokasta käyttöpääomaa.

Isoimpana haasteena Käyttöpääoman hallinnoimisessa on yleensä yritysjohto itse. Käyttöpääoma koetaan vieraaksi käsitteeksi, sen hallinnoiminen vaikeaksi ja prosessin tärkeyttä ei täysin ymmärretä yrityksen voimavarana. Jokaisen yritysjohtajan tulisikin muistaa ottaa epäröinnistä huolimatta asia kokouslistalleen ja mieltää tämä paremmaksi vaihtoehdoksi ulkopuoliselle rahoitukselle.

Tässä tilannetta avaava esimerkki X Oy:n käyttöpääoman hallinnasta:

Käyttöpääoman hallintaan panostaminen aloitettiin uuden talousvastaavan toimesta konserniyrityksen johtoryhmässä. Aluksi tarkastettiin myynti- ja ostosopimusten maksuehdot. Huomattiin, että ne olivat erittäin epäedulliset yhtiölle. Hankinnoista ja ostoista vastaavat olivat tottuneet toimintatapaan, jossa varsinkaan suurten toimittajien maksuehtoja ei haastettu. Alle 30 päivän maksuehdot olivat tyypillisiä ja niiden päälle kertyneet viivästysmaksut ja -korot olivat todella yleisiä. Myyntisopimuksissa yrityksellä oli sekä tavaramyyntiä että projektimyyntiä. Tavaramyynnin maksuajat olivat keskimäärin 45 päivää ja projektimyynnissä oli tyydytty maksueriin, jotka olivat takapainoisia työsuorituksiin perustuen. Tilanne vaati erityistä kulttuurimuutosta, joka mahdollistui omistajien herätessä seuraamaan hallituksessa käyttöpääomaa ja samalla heidän ryhtyessään laatimaan toimenpideohjelmaa johtoryhmän kanssa. Kahden vuoden määrätietoisen panostuksen seurauksena yhtiöryhmän likviditeetti parani niin huomattavasti, että maksuliikenteen viiveet voitiin unohtaa. Ulkoista rahoitusta voitiin myös huomattavasti pienentää. Yrityksen johto saattoi siirtää koko työpanoksensa yrityksen ydinliiketoimintaan maksuvaikeuksista syntyneen joutokäynnin sijaan.

Käyttöpääoman onnistuneen hallinnan vaikutukset

Kun käyttöpääomasta saadaan mahdollisimman iso osa realisoitumaan kassaan, päästään sitä käyttämään mihin tahansa tarvittaviin hankintoihin. Tärkeät investoinnit voivat tulla myös lyhyellä varoitusajalla ja kasvun edellyttäjänä ne ovat elintärkeitä yritykselle. Tärkeä seikka käyttöpääomaan liittyen on myös sen osingonmaksukykyä parantava ominaisuus. Käyttöpääoman positiivinen kassavaikutus antaa mahdollisuuden osingonjakopäätösten toteuttamiseen. Huonossa käyttöpääoman hallinnassa taas voi käydä niin, että vaikka oma pääoma hyvien tulosten seurauksena antaisi mahdollisuuden osinkoihin niin likviditeetti saattaa sen estää. Osinkorahat ovat silloin vielä tulossa asiakkailta tai maksettu liian aikaisin toimittajille. Tämän vuoksi Käyttöpääoman hallinnointi kiinnostaa myös rahoittajia ja pitäisi siis olla yritysjohdolle erityisen tärkeä asia. Yrityksen kasvun rahoittaminen ilman ulkopuolista pääomaa parantaa omavaraisuutta ja vakavaraisuutta. Tunnuslukujenkin valossa käyttöpääoma siis näyttäytyy tärkeässä roolissaan. Yritysjohtaja – panosta arvokkaan käyttöpääoman hallintaan ja rutista irti kaikki varat, jotka yrityksessäsi olisi oikeasti käytettävissä!

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.

Kiinnostuitko aiheesta tai talousjohdon palveluista? Lue lisää asiantuntevista talouspalveluistamme nettisivuiltamme.